Juuson Uutiskirje #2 - Korkokolikoita ja salamavippejä
Julkaisut
Fei Protocol
Vakausvaluutta (engl. stablecoin, EU virallinen käännös) Fei Protocol julkaistiin. Valuuttaa luodaan panttaamalla toista kolikkoa osamääräisesti (undercollaterized). Osamääräinen panttaus vakausvaluutan luomiseksi on Fein olennaisia ominaisuuksia. Mutta kolikon keskinäinen idea vaikuttaisi olevan arbitraasin käyttäminen valuutan vakausmekanismina suhdekäyrien (engl. bonding curve) avulla. Suhdekäyrissä kaksi asiaa, tässä, ETH ja FEI, toimivat kumirenksumaisesti arvonsa suhteen. Perusajatus on, että valuutat ovat kuin perunamarkkinoilla kaksi eri väristä perunalajia, mutta perunoita ei voi ostaa euroilla vaan sen sijaan vain toisilla perunoilla. Suhdekäyrä tekee sen, että se laittaa automaattisesti toisen perunalajin alennukseen jos niitä on markkinoilla enemmän kuin toista perunalajia. Jos esimerkiksi vaihdat kymmenen punaista perunaa keltaiseksi, menevät punaiset perunat vaihdon jälkeen alennukseen, koska niistä on markkinoilla enemmän kuin keltaisia perunoita. Se, joka tasaa perunoiden lukumäärän suhdeluvun takaisin normaaliin saa pienen palkkion transaktiosta. Järjestelmän kuvaksessa, joka on olemassolevien oletuksien ja niiden todistamisen suhteen todella pintapuolinen, omaan silmään sattui 1) erillisen ohjainsopimuksen käyttäminen oleellisena osana järjestelmää ja 2) Uniswapin ja muiden olemassaolevien suhdekäyrillä toimivien markkinapaikkojen käyttäminen.
Yleisesti ottaen vakausvaluutat näyttävät olevan nyt trendikkäitä. Fei on mielenkiintoinen koska se on algoritminen kuten MakerDAO:n DAI, ja sen arvon määrittelee (ainakin alkuun) ETH kuten DAIssa alunperin. Haasteina voin pikaisesti huomata seuraavaa: prosentin tai kahden arbitraasi ei välttämättä realisoidu Uniswapissa, jos siirtokulut ovat suuret. Uniswapin vaihtokulu on myös 0.3%, joten arbitraasin tulee olla tätä suurempi. Toinen haaste on se, että Uniswap ei voi AMM markkinana taata, että arbitraasi toteutuu — on mahdollista että kaksi itsenäistä spekuloijaa lähettävät transaktion yhtä aikaa, ja tällöin vain toinen jää voitolle. Tämä voi olla haasteellista protokollan mainitseman insentiivirakenteen olemassaolon suhteen: Dark Forest postaus osoitti miten Ethereum verkkoa skannataan jatkuvasti MEV:n (miner extractable value) suhteen. Tällöin, arbitraasi ei välttämättä ole saatavilla niille tekijöille jotka niitä koittavat kaapata, mutta sen sijaan, se menee niille joilla on laskentatehoa ja tietämystä Ethereumin kokonaisverkosta (ja siten siitä, mitä teitä käyttäen jokin transaktio voidaan nopeammin saada kirjanpitoon). Perunaesimerkkiä jatkaen Dark Forest implikoi, että sinua voidaan etuilla jonossa. Tällöin oletus siitä, että markkinaa vakautettaisiin jatkuvasti voi hajota, koska joku etuilisi kuitenkin. Tämä johtaisi siihen, että valuutta suhdeluvustaan ehkä enemmän kuin mitä on ennalta arvioitu, eikä se siten enää olisi jatkuvasti vakaa. Tällöin Fei:tä käyttäessä olisi ajanhetkiä, jolloin sitä ei kannattaisi käyttää, joka voi aiheuttaa kitkaa markkinalla.
Projektia kannattanee seurata, mutta sen käyttö lienee toistaiseksi erittäin riskialtista. Tässä esimerkiksi lista miten muilla vakausvaluutoilla menee (jokaisen hinta suhteessa dollariin pitäisi olla $1:
Esimerkkinä miten päin prinkkalaa vakausvaluutat voivat mennä, suosittelen blogipostausta nimeltä Tether: The Story So Far. Vaihtoehtoisesti voit katsoa alla olevan Tether meemin. Tetherin kohdalla oletukset eivät ole pitäneet kutiaan, vaan sen sijaan jos valuutta erkanee hinnastaan niin kolikoita luodaan tai tuhotaan mielivaltaisesti siten että hinta palaa oletukseen.
Compound
Compound-projektissa luotava korkokolikko cUSDC lisättänee MakerDAO:n DAI kollateraaliksi:
Tuloksena olisi kokonaisuus, jossa DAI voi olla hintansa suhteen osittain riippuvainen USDC:stä (eli Coinbasen vakausvaluutasta). Mielenkiintoisena aspektina on tosin cUSDC tuoma korko-ominaisuus. Tämä tarkoittaisi että kollateraalin määrä nousisi passiivisesti ajan myötä, mikä mahdollistaa aina suuremman määrän DAI:n luomista. Jokseenkin verenpainetta nostava aspekti on se, että DAI:sta tulee jatkuvasti suuremmissa määrin vakausvaluutta, jonka arvoa määrittelee erinäiset kolikot. Kun vakausvaluuttaa voi luoda vakausvaluutalla, voi nopeasti olla tuloksena rekursiivinen ja siten kompleksinen ja siten riskialtis järjestelmä.
Flash loans
Vuoden 2008 maailmanlaajuisen taantuman aiheuttanut kollateralisoitu velkakirja on keksitty uudelleen Ethereumissa:
Ajatus on, että Aave-protokollan tarjoamat salamavipit (vippi kuvastaa toimintoa paremmin kuin laina mielestäni, tästä voi tehdä sivun Wikipediaan) voidaan nyt pitää omalla tilillä transaktion jälkeen, kunhan löydät jonkun joka hoitaa vipin takaisinmaksun puolestasi. Huolestuttavaa vai legendaarista? Sinä päätät! Joka tapauksessa, tämä mahdollistaa että voit ottaa pitkäaikaisesti miljoonien edestä vippiä, ja ylläpitää sitä ainaisesti. Oletan tosin, että tällaiselle salamavipille löydetään ennen pitkään jokin tapa markkinamanipulaatioon: monet tilauskirjat muutettiin salamavippien jälkeen käyttämään erinäisiä painotettua keskiarvofunktiota, jotka perustuvat lineaariseen aikajatkumoon (esimerkiksi, kolikon X arvo on DAI:n viimeisen 1 tunnin keskiarvo). Nyt markkinoita manipuloiva tekijä voi ylläpitää salamavippejä pitempään, aiheuttaen keskiarvon muuttumisen kohti haluttua manipulaatiohintaa. Uskon että protokollien kehittäjillä tulee kaikkea muuta kuin kissanpäiviä tämän keksinnön jälkeen.
Layer 2 (L2)
Optimism-verkon “soft-launch”: optimismin ytimenä toimiva virtuaalikone OVM on vielä epäturvallinen, joten sallitut sopimukset verkossa hyväksytään firman puolesta toistaiseksi. Ensimmäinen sellainen sopimus vaikuttaisi olevan Synthetix derivatiivimarkkina. Synthetix-alustan visio on, että voit lohkoketjun sisällä vaihtaa perinteisiä arvopapereita, kuten esimerkiksi osakkeita, valuuttoja, ja hyödykkeitä kuten öljyä.
Suomispesifiset
Bull: Aave-korkokolikkoalustan Stania haastateltiin Kauppalehdessä. Tämä lienee ensimmäinen suomenkielinen DeFi-uutinen valtavirtamediassa.
Bear: “Onko 2021 Bitcoinin vuosi? Vieraana Aleksi Grym Suomen Pankista | #rahapodi 228 (YouTube)”. Jakso oli niin bear-case, että taisin saada Aaveen Stanin kutsuttua rahapodiin:
Jaksossa eniten jäi kaivelemaan se, että haastateltava oli tietoinen vakausvaluutoista (hän mainitsi ne itse jakson loppupuolella), mutta ei maininnut keskuspankkien yritystä säädellä niiden käyttöä. Jakso kyllä oli Bitcoinista, mutta iso osa haastateltavan argumentista liittyi nimenomaan siihen että keskuspankit eivät näe Bitcoinia uhkana. Perehtynyt kuuntelija tosin tietäisi, että Euroopassa sääntelyn kohteena ovat olleet nimenomaan vakausvaluutat. Asian pihtaaminen tai haastateltavan epätietoisuus EUn sääntelystä jäi häiritsemään itseäni. Itse sääntelystä on englanninkielinen jakso Epicenter.tv:ssä. Ohessa olennainen nosto:
The stable coins issue is a very political one. In general, all the international institutions are looking at stablecoins, either to issue some, if you are talking about central banks or to regulate or to limit them, et cetera. There’s the financial stability board that has issued a paper on stable goings that raised some risks. There’s a paper on stable coins from the central bank of Europe. All those interest in the stable coins we raised of course, by the Libra project that was announced a few years ago, and the approach now of the stable goings by all those institutions is very defensive. The stablecoins are seen as a potential threat to the financial stability of the financial sector as a whole, which is quite a big threat, right? So the approach of the commission is to regulate every single asset that tries to replicate the price of assets and to regulated very strongly
…
The collateral, the way you maintain this value, the way you try to reach this value is irrelevant to this definition. For example, you have a USBC or USDT token that are supposedly backed by real assets. One USDA to USDC, supposed to be backed by $1 in value. Then you have the Dai who is issued by a smart contract and who is backed by a cryptoassets, namely Ether or wBTC et cetera. There’s a system in the smart contract that ensures that the value of the collateral is always more than 150% then the value of the Dai issued. Those two would be considered as Asset Reference Token, or most specifically e money tokens, because they are targeting the dollar, which is a fiat currency, and they would fall fully into the EU regulation with a lot of obligations that are completely impossible to respect by the Dai.
…
The regulation is extremely broad, so Dai would fall into it, but the obligations that they put on the issuers of the tokens are such that it doesn’t make any sense for Dai because of course DAO doesn’t have dollars backing any Dai that’s the whole point, right? So if you force the Dai to respect those obligations, you’re banning them from the EU whole, because they won’t be able to respect the regulation or it wouldn’t be DAI anymore.
Lohkoketju
Korkokolikkoagregaattorialustasta tunnettu Andre Cronje kirjoitti näkemyksiään miksi lohkoketjuun sovelluksien rakentaminen on raastavaa. Taylor Monahan teki muutaman noston:
Toisin sanoen, varsinkin jos tokenisoidun projektin julkaisee liian aikaisin, tuottavat alkuvaiheen osakkeenomistajat suurta päänvaivaa kehittäjille, koska heidän insentiivinsä ovat tokenin arvon spekulointi lähes ilman mitään sidonnaisuutta itse projektin tuotteen saavuttamiseen.
Lisäksi, projektien onnistunut tuotteistaminen lohkoketjuissa vaatinee mitä todennäköisemmin ohjelmoijia, joilla on osaamista hajautetuista järjestelmistä, ohjelmointikielistä, sekä logiikasta ja verifikaatiosta. Mutta, ainakin Santa Cruzin yliopistossa tilanne on seuraava:
Opiskelen itse logiikkaa ja verifikaatiota, joten tiedän että ainakin akatemian puolella markkina on erittäin hyvä osaajille. Paikkoja ei tarvitse juuri etsiä, ne tarjotaan, ja omalla kohdalla aina Oxfordista asti. Suomen suhteen voidaan myös mainita, että Suomessa ei ole tietääkseni yhtään tutkimusryhmää logiikan ja verifkaation, tai ohjelmointikielien suhteen.
Mielenkiintoisempaa tosin on, että tämä 3% sääntö lienee aika lähellä toista teoreemaa, jonka mukaan Internetissä noin 1% olisi sisällöntuottajia ja 99% kuluttajia. Lohkoketjun kohdalla tilanne lienee pitkälti sama, mutta onko sama totta tekoälysovelluksille? Onko siis oikeasti totta, että tekoälysovelluksia ja siten niiden kuluttajia olisi 25 kertaisesti enemmän kuin hajautettujen järjestelmien, ohjelmointikielien, ja logiikan ja verifikaation käyttäjiä? En usko. Voisiko tekoäly-alaa pitää yliarvostettuna tästä syystä, tai vastaavasti, DS/PL/LV alaa aliarvostettuna? Onko lohkoketjuala valtavirtaa vasta kun myös osaajia hakeutuu alalle enemmän?
Akateemiset
Attacking the DeFi Ecosystem with Flash Loans for Fun and Profit (Imperial College of London, arXiv, 2020) - ja keskustelu Hacker Newsissä. Kommentteja kannattaa selata. Kommentoin lankaan myös näkemyksiäni mitä tuotantovalmis lohkoketjualusta mielestäni vaatisi. Käsittelen näkemyksiäni mitä todennäköisemmin myöhemmissä uutiskirjeissä, sillä parin viikon päästä aloitan toisen gradutyöni tekemisen, jossa aiheena on Turing-epätäydellisen (ja siten deterministisen ja päättyväisen) ohjelmointikielen formaalin mallintamisen. Näiden hienojen ominaisuuksien soveltamisen ja todentamisen summa summarum on ohjelmointikielen tuottaminen, joka voisi soveltua paremmin hajautettuun laskentaan ominaisuuksista seuraavan bugittomuutensa takia.